Tutkimus ja testaus

Arktinen osaamisen toimiala Muoniossa

Arktinen luonto, maailman puhtain ilma, kylmyys ja pakkanen sekä luonnonlunta noin 6 kk:n vuosittain - muoniolaiset luonnonolosuhteet joiden ansiosta tänne on keskittynyt merkittävää kansainvälistä toimintaa.

Vahvasti arktiseen luontoon pohjautuvan luontomatkailun toimialan lisäksi Muoniossa on pitkät perinteet autojen kylmätestauksella. Kylmäteknologian ympärille on rakentunut mittava määrä palveluita ja alan asiantuntijuutta. Siinä keskeinen rooli on myös paikallisella Ammattiopisto Lappian Muonion yksiköllä, Tunturi-Lapin osaamiskeskuksella, joka kouluttaa alalle uusia osaajia.

Viimeisimpänä innovatiivisena avauksena on syksyllä 2017 valmistunut Aurora-älytie, joka mahdollistaa älyliikenteen ja ennakoivan tiestön kunnonhallinnan kokeilut tarjoamalla fyysistä infrastruktuuria ja tietopalveluita testien tueksi. Aurora älytie on avoin testialusta. Tiestä ja sen ympäristöstä kerättävä data on vapaasti toimijoiden käytettävissä Liikenneviraston Digitraffic-palvelun kautta. Testaaminen voi kohdistua esim. ajoneuvojen paikantamiseen tilanteessa, jossa tien peittää lumi ja jää. Valtatiellä 21 sijaitseva kymmenen kilometrin (Pahtonen - Puthaanranta) älytie tarjoaa edellytykset automaattisten ajoneuvojen ja niihin liittyvien teknologioiden kokeiluihin haasteellisissa tie- ja sääolosuhteissa. Tien varustelu tukee ajoneuvojen teknistä suoriutumista.

www.snowbox.fi

Autojen kylmätestaus | Lapland Proving Ground
Lapland Proving Groundin uusi testialue on suunniteltu ajoneuvojen kylmätestaukseen. Täyden palvelun testialueen pinta-ala on yli 500 hehtaaria. Tällä hetkellä koekentällä on 20 km erilaista maapohjaista testirataa, 10 km jääreittejä järvellä sekä suuri työpaja, joka on yhteydessä toimistoihin ja kokoushuoneeseen.

www.laplandpg.fi

Pallaksen huippututkimusasema

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen huippututkimusasema sijaitsee harvaan asutussa Suomen Lapissa, 170 km napapiirin pohjoispuolella, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Alueen ilmaston seuranta ulottuu 1930-luvulle asti, jolloin Pallasjärvellä aloitettiin meteorologiset mittaukset. Globaali kiinnostus ilmanlaatua kohtaan kasvoi 1990-luvun alussa, jolloin Pallaksella aloitettiin mm. rikkidioksidi-, otsoni-, ja pienhiukkasmittaukset Sammaltunturin tutkimusasemalla. Nykyään tutkimus- ja kehitystoiminta painottuu ajankohtaisiin ilmastoon ja ilmanlaatuun liittyviin haasteisiin Suomessa ja kansainvälisesti.

Ilmanlaadun ja pienhiukkasten mittaus vaatii kymmeniä erilaisia mittalaitteita, joilla tutkitaan kemiallisia yhdisteitä ja hiukkasten fyysisiä ominaisuuksia kuten niiden kokoa tai massaa. Pallaksen soilla tutkitaan mm. hiilen kiertoa ja soiden ilmastovaikutusta jääkaudelta tähän päivään. Pallaksen tulokset menevät koko maailman tutkijayhteisön käyttöön (mm. ICOS-, GAW-, ACTRIS- ja EMEP-verkostot) ja niiden avulla seurataan miten hyvin ilmakehämme voi.

Alueen ilma on kansainvälisissä vertailuissa maailman puhtaimpien joukossa. Syy on se, että alueella on todella vähän paikallispäästöjä ja sijainti on kaukana suurista kaupungeista ja teollisuuskeskittymistä. Pienhiukkasten pitoisuustaso Pallaksella on noin 2–3 µg/m3, mikä alittaa selvästi mm. WHO:n vuosiohjearvon.

https://en.ilmatieteenlaitos.fi/pallas-atmosphere-ecosystem-supersite